Artikkeli 1: Postimerkkeilijän perusvälineet (19.4.2020)
Postimerkkien keräilijä tarvitsee vain muutamia välineitä aloittaessaan keräilyn.
Perusvälineet, jotka jokaisella keräilijällä tulisi olla, ovat pinsetit ja säilytyskansio tai -kirja. Keräilijä voi tarvita avuksi postimerkkiluetteloita, joista löytyy paljon tietoa julkaistuista merkeistä. Näitä emme suosittele heti alkuvaiheessa ostamaan vaan näitä voi lainata esim. kirjastoista. Tässä artikkelissa kerrotaan edellä mainituista välineistä. Julkaisemme myöhemmin tietoa muista keräilyyn liittyvistä välineistä.
Pinsetit
Pinsettejä käytetään postimerkkien käsittelyssä eli näillä voidaan postimerkkiä tarkastella ja siirtää ilman käsin kosketusta. Postimerkkejä ei tulisi koskaan käsitellä paljain sormin, sillä sormista siirtyy rasvoja ja likaa postimerkille.
”Mitkä tahansa pinsetit eivät käy, koska niitä on olemassa myös muuhun käyttöön kuin filatelisteja varten.”
Pinsetit ovat yleensä valmistettu metallista mutta muitakin (esim. muovisia) vaihtoehtoja on myynnissä. Suosittelemme ostamaan metalliset, sillä ne ovat hyvät, toimivat ja kestävät. Pinsetit tunnetaan myös nimellä Atulat.
Pinsettien jäykkyys saattaa vaihdella mutta suurimmat erot ovat pinsettien kärjen muotoilussa. Pinsettien kärki voi olla muodoltaan pyöreä tai kantikas – kapea tai leveä. Lisäksi kärkiosa voi olla taivutettu. Taivutus voi helpottaa esim. merkkien sijoittamista kansioon. Suosittelemme valitsemaan leveämmän mallin, sillä kapea (terävä) kärki voi helposti vaurioittaa merkkejä.
Säiliökirja
Toinen keräilijän perusväline on säiliökirja. Säiliökirja on tarkoitettu postimerkkien säilytykseen. Perussäiliökirja on A4 kokoinen ja siinä on vähintään 16 säilytyssivua. Kirjan sivut ovat yleensä joko mustat tai valkoiset. Jokaisella sivulla on 7-9 liuskaa, joihin merkkejä voi laittaa. Liuskat ovat joko muovia tai pergamiinia*. Aukeamalla on yleensä yksi pergamiini välilehti, laadukkaimmissa kirjoissa näitä voi olla kaksi per aukeama.
Huomioitahan hankkiessa, että säiliökirja soveltuu postimerkkien säilytykseen. Merkkien pitkäaikainen säilytys väärin voi vaurioittaa tai pilata merkin.
”Postimerkit on laitettava säiliökirjaan huolellisesti pinseteillä liuskojen alle siten, että liuskan reuna ei vahingoita merkin hammastusta.”
Säiliökirjan sivujen väri ei vaikuta säilytykseen mutta mustilla sivuilla merkit tulevat esiin paremmin. Muoviset liuskat todennäköisesti kestävät käytössä pidempään kuin pergamiini, joka voi revetä huolimattomassa käytössä.
Säiliökirjan valmistajia: Leuchtturm, Lindner
*) Pergamiini on kestävää ja huokoista paperia. Pergamiinisivu erottelee eri sivulla olevat merkit.
Kansio
Kansio on tarkoitettu yleensä postilähetysten (kuoret & kortit) säilytykseen. Korttien tai kuorien säilytysmäärä vaihtelee kansion mallista ja koosta riippuen. Pienimpiin kansioihin saa talletettua arviolta 100 kuorta, kun suurimpiin voi laittaa yli 300 kohdetta. Kansion valintaan vaikuttaa paljon käyttötarkoitus ja paljonko on valmis sijoittamaan hankintaan rahaa.
Eri valmistajilla on kansioita myös keräilykorttien, rahojen (setelit/kolikot) säilytykseen. Suosittelemme hankkimaan kansion keräilijöille tarkoitetuista liikkeistä. He osaavat tarvittaessa suositella sopivaa kansiota.
Kansioiden valmistajia: Kobra, Leuchtturm, Lindner
Postimerkkiluettelo
Postimerkkiluettelot kertovat tietoja julkaistuista postimerkeistä. Yleensä luetteloissa on kerrottu yleistietoa merkin julkaisuun liittyen (esim. Jalkapallon MM-kisat 2019), merkin ilmestymisajankohta, merkin arvo (ilmestyessä) ja luetteloarvo, painosmäärä sekä mahdollisesti merkin hammaste.
Merkin ilmestymisarvo on hinta, jolla sen voi osaa kaupasta (postista). Merkin myyntihinta yleensä kasvaa, jos merkki on harvinainen. Luettelohinta kertoo merkin nykyisen keskimyyntihinnan. Vain todellisista harvinaisuuksista maksetaan yli luetteloarvon.
Kaikki ilmestyneet postimerkit ovat kirjattu näihin postimerkkiluetteloihin. Luettelot voivat olla koko maailma luetteloita, maanosaluetteloita tai pohjoismaa luetteloita. Näiden lisäksi monista suosituista keräilyalueista (kissat, koirat, junat, autot, perhoset) on julkaista omat aiheluettelot.
Suomen postimerkkien keräilijöille suosittelemme joko LAPE tai NORMA postimerkkiluetteloa. Näistä luetteloista löydät parhaimman tiedon kaikista Suomalaisista postimerkeistä. Luettelossa löytyvät myös tiedot Ahvenanmaan merkeistä.
Artikkeli 2: Postimerkkeilijän muut välineet (19.5.2020)
Suurennuslasi
Olet varmaankin huomannut, että kaikki merkit eivät ole samankokoisia vaan osa merkeistä on hyvinkin pieniä. Merkeissä saattaa olla paljon erilaisia yksityiskohtia, joiden tarkastelua on haastavaa (ainakin vanhemmiten). Suurennuslasin avulla kuvan tarkempi tarkastelu onnistuu helpommin kuin paljaalla silmällä.
Hammastemittari
Aikoinaan merkit valmistettiin isoina arkkeina kirjapainomenetelmiä käyttäen. Merkkien irrottamisen helpottamiseksi merkkien väleihin tehtiin rivimäinen rei’itys. Rei’ityksestä käytetään nimitystä hammastus.
Hammastustekniikasta sekä rei’ityksessä käytettyjen neulojen koosta riippuen hammasteet eivät aina ole samanlaisia. Postimerkkiluetteloissa saattaa olla maininta, että samasta merkistä on kaksi erilaista hammastetta (A ja B). Hammastuksen mittaamiseen keräilijät käyttävät tätä tarkoitusta varten valmistettua hammastemittaria. Mitta-asteikko voi olla painettu pahville. Kalliimmat mittarit ovat muovisia, joissa asteikko on kohollaan.
Hammaste A = 12 1/2 ja B = 13 x 14:
Luku (12 1/2) tarkoittaa, että merkissä on 12 1/2 hammasta 2 cm matkalla. Jos hammastus on ilmoitettu kahdella eri luvulla (B), ensimmäinen luku (13) on hampaiden määrä merkin vaakarivillä ja toinen luku (14) on hampaiden määrä merkin pystyrivillä.
Vesileimanetsin
Vesileima toteutetaan paperille sen valmistuksen yhteydessä. Märkä paperi leimataan esimerkiksi sinetillä. Leimattu paperialue jää kuivuessaan ohuemmaksi. Vesileimasta on ollut mahdollista tunnistaa, kenen valmistajan paperi on kyseessä. Vesileimatun paperin avulla on voinut päätellä postimerkin valmistuserä.
Vesileimanetsimen avulla merkistä on helppo saada paperilla oleva vesileima esiin. Aloitteleva keräilijä ei tätä laitetta tarvitse, sillä vesileima on mahdollista saada näkyviin muillakin keinoin. Merkin voi laskea mustalle alustalle, jolloin vesileima saattaa näkyä paremmin. Merkkiä voi myös pinsettejä apuna käyttäen käännellä valoa vasten, jolloin vesileima on mahdollista saada näkyviin.
Jos vesileiman näkyvyyttä haluaa tehostaa, voi merkin selkäpuolella tiputtaa pisaran puhdistettua bensiiniä. Puhdas bensiini ei vahingoita merkkiä. Puhdistettua bensiiniä saattaa saada apteekista.
Analyysilamppu
Aiemmin todettiin, että postimerkkejä on valmistettu monin eri menetelmien. Merkkejä on myös painettu erilaisille papereille. Suomen ensimmäisissä merkeissä on paljon erilaisia paperilaatuja, joiden tutkiminen silmämääräisesti ei ole helppoa. Merkiltä voi yrittää päätellä jotain mutta useimmiten edistyneempi keräilijä ottaa avuksi analyysilampun. Lampun avulla voidaan selvittää postimerkeissä käytetty paperilaatu (tavallinen, fosforoiva, fluorisoiva jne). Lamppua apuna käyttäen on mahdollista paljastaa merkki tai seteliväärennöksiä mutta tämä vaatii paljon kokemusta ja tietoa taustalle.
Kuivauskirja
Postimerkkien irrottaminen kortilta tai kuorelta tehdään liottamalla niitä vedessä (tästä oma artikkeli myöhemmin). Irrotettujen merkkien kuivatus täytyy tehdä huolellisesti tai merkit voivat homehtua tai merkit voivat liimautuvat uudelleen kiinni säiliökirjaan. Kuivatukseen on tarjolla tätä käyttötarkoitusta varten valmistettu kuivauskirja.
Merkkien kuivatus on myös mahdollista sanomalehden välissä. Sanomalehden (ja merkkien) päälle asetetaan paino, jolla varmistetaan, että merkit eivät käpristy kuivauksen aikana.
Suojapussi tai säilytyskortti
Ylimääräisiä postimerkkejä voi säilyttää kansiossa mutta jos merkkejä on satoja, kannattaa merkit laittaa suojapussiin. Suojapussi yleensä on valmistettu pergamiinipaperista. Tämä ei vahingoita merkkejä. Muovisessa pussissa merkkejä emme suosittele säilytettävän. Muovi voi vaurioittaa merkkejä.
Varasto- tai säilytyskortti on merkkien säilytykseen tarkoitettu A5 kokoinen kortti. Säilytyskortilla on muutama tasku, joihin merkit voi sijoittaa.
Postimerkkiliikkeitä, joista voit hankkia edellä mainittuja välineitä:
Artikkeli 3: Mistä hankkia keräilymateriaalia? (10.7.2020)
Postimerkkien keräilyn aloittamisen pitäisi olla helppoa mutta entä jos ei ole ajatustakaan mistä hankkia ensimmäiset merkit. Posti kantaa kotiin enemmän mainoksia kuin perinteistä postia. Niissä muutamissa kuorissa tai korteissa, jotka Postin mukana kotiin tulee, ei niissäkään ole aina käytetty postimerkkejä vaan aika usein ne on koneellisesti leimattu.
Ensimmäiseksi suosittelemme kääntymään sukulaisten tai muiden tuttujen puoleen. Mainitsemalla postimerkkien keräilyn saat tietää, että yllättävän moni sukulaisista on nuoruudessaan kerännyt merkkejä. Vanhat kokoelmat ovat useimmilla vielä tallessa, joten niistä voi saada jotain merkkejä lahjoituksena tai hyvällä tuurilla koko kansiollisen merkkejä. Monilla ihmisillä on olettamus, että heidän merkkinsä ovat todella arvokkaita, koska ne ovat vanhoja. Näinhän se ei useinkaan ole, vaan monesti kokoelmista löytyy niitä yleisimpiä merkkejä. Kannattaa käyttää järkeä, mitä merkkejä otat vastaan (vaikka oletkin vasta aloittelija). Rikkinäisiä merkkejä emme kehota ottamaan vastaan, sillä yleensä niillä ei ole arvoa laisinkaan.
Kun sukulaisten kokoelmat on tutkittu, kannattaa selvittää voisiko lähialueen yrityksiltä saada heille tulleita postitteita käyttöön (esim. kilpailuun tulleita vastauksia). Eipä yrityksellekään postia kannetta samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten mutta kysymällä selviää.
Keräilymateriaalia (merkkejä, kuoria, kortteja yms.) voi ostaa suoraan postimerkkikauppiailta. Silloin saa juuri sitä mitä haluaa mutta tämä ei aina ole se halvin vaihtoehto. Jos mietit tietyn maan tai aiheen keräily, kannattaa miettiä merkkierän ostamista (vilkaise vaikka https://www.lape.net/ tai https://www.postimerkkipalvelu.com/). Muiden kauppiaiden tiedot löytyvät artikkelin 2 lopusta.
Suosittelemme myös nettihuutokauppoja. Niistä saa edullisesti hyvää keräilymateriaalia. Kerhohuutokaupoista löytyy edullisimmat kohteet ja ammattikauppiaiden huutokaupoista erikoisuudet. Mieti valmiiksi, mitä olet valmis maksamaan kohteesta ja tee tarjous. Linkejä artikkelin lopussa.
Viimeiseksi mutta ei vähäisin merkkien hankintakanava on postimerkkikerhojen kokousten yhteydessä järjestettävät huutokaupat. Keräilijät tuovat näihin itselleen tarpeetonta keräilymateriaalia tarkoituksena päästä niistä eroon. Lähtöhinnat ovat yleensä kohtuullisia. Kannattaa mainita, mitä kerää, sillä joltain kerholaiselta voi löytyä sinua kiinnostavia kohteita. Aina on mahdollista, että pystyt ostamaan materiaalia heiltä suoraan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti